30.08.2013 - 11:48
Johdanto
Katalonian kansa on läpi historiansa demokraattisesti osoittanut haluavansa hallita itse itseään. Tavoitteena on ollut parantaa koko väestön kehitystä, hyvinvointia ja yhtäläisiä mahdollisuuksia sekä vahvistaa omaa kulttuuria ja yhteistä identiteettiä.
Katalonian itsehallinto perustuu myös katalonialaisten historiallisiin oikeuksiin, heidän sekulaarisiin instituutioihinsa ja katalonialaiseen oikeusperinteeseen. Katalonialainen parlamentarismi juontaa juurensa keskiajalta, kansanliikkeen Pau i Treva ja tuomioistuimen Cort Comtal kokouksista.
1300-luvulla perustettiin Diputació del General eli Generalitat, jonka itsehallintoa vahvistettiin ajan myötä ja joka 1500- ja 1600-luvuilla toimi Katalonian hallituksena. Barcelona kaatui perimyssodan seurauksena vuonna 1714, jolloin Filip V lakkautti Decret de Nova Planta -määräyksillä Katalonian oikeusjärjestelmän ja itsehallinnon instituutiot.
Historiallinen kokemus on jaettu muiden alueiden kanssa, mikä on muovannut kielellisesti, kulttuurisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti yhteisen alueen, jota pyritään vahvistamaan ja edistämään vastavuoroisella tunnustamisella.
Katalaanien tahto hallita itse itseään oli vahva koko 1900-luvun ajan. Perustamalla yhteisö Mancomunitat de Catalunya vuonna 1914 otettiin ensimmäinen askel Primo de Riveran diktatuurin aikana lakkautetun itsehallinnon palauttamiseksi. Espanjan toisen tasavallan julistuksen myötä perustettiin vuonna 1931 Katalonian hallitus Generalitat de Catalunya, joka sai oman itsehallintolain.
Katalonian hallitus lakkautettiin taas vuonna 1939 kenraali Francon toimesta kun tämä pystytti diktatuurin, joka kesti vuoteen 1975 asti. Katalonian kansa ja hallitus vastustivat diktatuuria aktiivisesti. Yksi vapaustaistelun saavutuksista oli kansalliskokouksen Assemblea de Catalunya perustaminen vuonna 1971 ennen kuin Generalitat saatiin takaisin. Kokous oli tilapäinen, ja vuonna 1977 puheenjohtaja palasi maanpaosta. Demokratiaan siirtymisen ja Espanjan perustuslaissa vuonna 1978 määritellyn uuden itsehallintojärjestelmän myötä Katalonian kansa hyväksyi vuonna 1979 kansanäänestyksellä itsehallintolain. Ensimmäiset vaalit järjestettiin Katalonian parlamentissa vuonna 1980.
Viime vuosina demokratian lujittuessa valtaosa Katalonian poliittisista ja yhteiskunnallisista vaikuttajista on esitellyt toimia poliittisten ja oikeudellisten muutosten aikaansaamiseksi. Viimeisin oli Katalonian parlamentin vuonna 2005 käynnistämä prosessi itsehallintolain uudistamiseksi. Espanjan valtion instituutioiden aiheuttamilla vaikeuksilla ja esteillä, erityisesti perustuslakituomioistuimen päätöksellä 31/2010, estetään katalaaneja edistämästä heidän yhteistä tahtoaan Espanjassa demokraattisesti. Tämä on mutkistanut itsehallintoa, mikä nykyään näkyy selkeästi politiikkaa, toimivaltaa, rahoitusta, yhteiskuntaa, kulttuuria ja kieltä koskevissa kysymyksissä.
Katalonian kansa on usealla tavalla esittänyt haluavansa ratkaista nykyisen pattitilanteen Espanjan valtion kanssa. Suurmielenosoituksilla, jotka pidettiin 10. heinäkuuta 2010 iskulauseella ”Olemme kansa. Me päätämme.” ja 11. syyskuuta 2012 iskulauseella ”Katalonia, Euroopan uusi valtio” kansalaiset ilmaisivat, etteivät he hyväksy sitä, ettei Katalonian kansan päätöksiä kunnioiteta.
Katalonian parlamentti totesi 27. syyskuuta 2012 päätöksessään 742/IX, että Katalonian kansan on voitava päättää yhteisestä tulevaisuudestaan vapaasti ja demokraattisesti kansanäänestyksellä. Katalonian viime parlamenttivaalien tulos 25. marraskuulta 2012 vahvisti tahdon kiistattoman selvästi.
Prosessin läpiviemiseksi Katalonian parlamentti muotoilee 10. toimikautensa ensimmäisessä istunnossa Katalonian kansan viime vaaleissa demokraattisesti ilmaisemaa tahtoa edustaen Katalonian kansan suvereeniuden ja päätösvallan julistuksen seuraavasti:
Katalonian kansan suvereeniuden ja päätösvallan julistus
Katalonian parlamentti on Katalonian kansan enemmistön demokraattisesti ilmaiseman tahdon mukaisesti päättänyt käynnistää prosessin päätösvallan käytön toteuttamiseksi, jotta Katalonian kansa voisi päättää yhteisestä poliittisesta tulevaisuudestaan seuraavien periaatteiden mukaan:
-Suvereenius. Katalonian kansa on demokraattisen hyväksyttävyyden perusteella poliittisesti ja juridisesti suvereeni.
– Demokraattinen hyväksyttävyys. Prosessi päätösvallan käytön toteuttamiseksi on perinpohjaisen demokraattinen, ja yhteiskunnassa käytävällä keskustelulla ja vuoropuhelulla taataan, että vaihtoehtoja on monia ja että jokaista kunnioitetaan. Tavoitteena on, että tuloksena olisi enemmistön tahtoa ilmaiseva julistus, mikä toimisi päätösvallan toteutumisen takeena.
-Avoimuus. Katalonian väestön ja kansalaisyhteiskunnan pääsyä kaikkiin päätösvaltaa koskeviin tietoihin ja osallistumista prosessiin helpotetaan kaikin tarvittavin apuvälinein.
-Vuoropuhelu. Käydään vuoropuhelua ja neuvotteluja Espanjan valtion, eurooppalaisten toimielinten ja kansainvälisen yhteisön kanssa.
-Sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Taataan Katalonian sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus sekä yhteiskunnan moneen kertaan ilmaisema tahto säilyttää Katalonia yhtenä kansana.
-Eurooppalaisuus. Vaalitaan ja edistetään Euroopan unionin perusperiaatteita, erityisesti kansalaisten perusoikeuksia, demokratiaa, sitoumuksia hyvinvointivaltion kanssa, Euroopan kansojen välistä solidaarisuutta ja panostusta taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen edistykseen.
-Laillisuus. Käytetään kaikkia olemassa olevia oikeudellisia keinoja demokratian vahvistamiseksi ja päätösvallan käytön toteuttamiseksi.
-Parlamentin päärooli. Katalonian kansaa edustavana instituutiona parlamentilla on prosessissa päärooli. Työtä ohjaavista ja periaatteen takaavista toimintatavoista on siksi sovittava, ja niitä on täsmennettävä.
-Osallistuminen. Katalonian parlamentin ja Generalitatin hallituksen on saatava osallisiksi paikalliset toimijat, mahdollisimman monet maamme poliittiset toimijat, taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikuttajat sekä kulttuuri- ja kansalaistoiminnan tahot. Periaatteen takaavia toimintatapoja on täsmennettävä.
Katalonian parlamentti rohkaisee kansalaisia osallistumaan aktiivisesti Katalonian kansan päätösvaltaa koskevaan demokraattiseen prosessiin.
Parlamenttitalo, 22. tammikuuta 2013
